Kun tapaa jonkun netissä, näkee ensimmäisenä kuvan. Ehkä rohkaistuu laittamaan viestiä. Yhdessä tapauksessa miljoonasta saa vastauksen, ajatuksien vaihtoa kenties. Missä vaiheessa uskaltaa kysyä nähdäänko? ja sitten toinen seisoo siinä edessä. Miettii josko ei otakaan aurinkolaseja pois, sytyttää tupakan ja kävelee pois.
Minä en osaa nettituttuja, en puhu nettitreffi kieltä. En uskalla ehkä tavata ja olen epävarmempi kuin normaalissa kanssa käymisessä. Olen kömpelö kirjoittaessani viestejä ja vaikutan epäkohteliaalta tai liian päällekäyvältä.
Ystäväni löysi miehen netistä. Rakkautta ensi viestiltä? Jotain sellaista. Miten joku uskaltaa antautua pelkän viestin, nettiin ladatun kuvan mukaan ja antaa itsestään jotain sellaista johon voi rakastua? tai toisaalta yhtähyvin luoda ystävyys suhteen.
Olen kai itse puun ja kuoren välissä. En anna itselleni lupaa tuntea mitään, koetan lannistaa jokaisen pienen hyvänolon kipinän, uskoessani vain pettyväni. Pelkään kysyä "hei, mitä teet viikonloppuna? Tiedän yhden hyvän jätskimestan."
Se on ollut toisaalta syy pieneen hiljaisuuteeni täällä. Annan ajatukseni vieraille reviteltäväksi, näyttelen alastonmallin roolia varsin läpinäkyvästi. Kaipaan ja tarvitsen hyväksyntää siinä missä kuka tahansa muukin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti